torstai 22. lokakuuta 2015

Supermutsi, mikä se on? Onko se jotain syötävää? :P

Postaus kirjoitettu erään raskaan, harmaan ja sateisen päivän päätteeksi, joten ulosanti on myös sen mukainen ;). Asiaan SAATTAA vaikuttaa myös se, että meillä on pikkumies ollut koko alkuviikon kuumeessa ja ripulissa ja tää äiti on aikalailla kaikkensa antanut. Mikä siinä onkaan, että kipeänä läheisyys on paras hoitomuoto ja sitä pitäisi sitten saada tietysti 24/7... Huh, mutta tänään näyttäs olevan eka kuumeeton päivä, joten siltä osin varmaan pian alkaa helpottamaan.



Mutta sitten takaisin tähän supermutsi-aiheeseen, jota täällä ei ainakaan tunnisteta! Ei oo näkynyt, eikä kuulunut :P Voin ihan rehellisesti sanoa, että muhun vaikuttaa todella paljon se, että nukun yöuneni pätkissä ja että aika harvoin pääsen päivällä nukkumaan päikkäreitä. Joten välillä VÄHÄN väsyttää. Ja vaikka tajuan sen, että meillä on vain YKSI lapsi, niin se ei silti poista musta sitä väsymyksen tunnetta. Ihmettelen vaan, että miten ne äidit jaksaa (vai jaksaako ne?) joilla on esim. 5 tai enemmän lapsia... Eikä asiaa auta se, että munkin lähipiirissä on lapsiperheitä, joilla on vielä vähemmän (tai ei ollenkaan) turvaverkostoa, meillä on sentään anoppi, joka on tässä arjessa mukana auttamassa aina kun ehtii.



Tiedän, että tää äitien väsymys on joillekin aihe, josta ei valiteta suureen ääneen. Ihan niinkun se jotenkin viittais siihen, ettei me rakasteta omia lapsiamme, kun kerta väsytään tähän arkeen niiden kanssa. Sehän ei tietenkään ole totta. Mutta on niitäkin, jotka eivät koe tätä arkea rankaksi koskaan. Se voi johtua siitä, että äiti vaan on persoonaltaan energisempi, saa kenties nukkua yönsä suht hyvin, isä on paljon kotosalla, turvaverkostot on hyvät ja toimivat tai lapset on vaan hyväntuulisia ja vähään tyytyväisiä. Syitä voi olla miljoonia muita. Tai sitten se äiti on vaan supermutsi ;).


Enhän mäkään joka päivä ole näin väsynyt. Tää arki onneksi vaihtelee koko ajan eikä minkään päivän tuntemukset oo koskaan samanlaisia. Sanoisin, että jokaiseen päivään mahtuu hyviä sekä huonoja hetkiä. Ajattelin tehdä meidän arjesta sellaisen "päivä meidän kanssa"-postauksen, jotta ne, joilla ei oo lapsia tai ne, jotka ei jostain muusta syystä ymmärrä vauvaperheen arjen rankkuutta (ja sitä ihanuuttakin!), pääsis vähän kärryille millaista on elämä vauvan kanssa. Siis ihan tavallisen vauvan kanssa. Oon meinaan saanut kuulla sellaisiakin kommentteja, kuten: "Mihin sun sit pitäis päästä?", kun oon mennyt valittamaan, että en pääse kotoa mihinkään ilman vauvaa tai, kun oon sanonut olevani väsynyt, niin oon saanut kuulla, että: "Sähän oot vaan kotona, miten siihen voi väsyä" tai "oma valintas". No, nää kommentit kertoo mulle vaan sen, että kommentoija ei pysty samaistumaan mun rooliin eikä oikeasti piittaa paskaakaan mitä suustansa päästelee enkä mä tämmösiä lausuntoja ala märehtimään sen enempää, mutta joku toinen voisi niin tehdäkin. Sen takia tämmöset kommentit on tosi törkeitä.



Mun on ollut pakko kaivaa oma pää pois perseestä ja pyytää apua. Sitä kun ei saa ilman pyytämättä. Onneksi sitä apua on sitten saatu, kun on pyydetty, mutta voi pojat, kun se pyytäminen on välillä niin vaikeaa... Oon paljon miettinyt sitä, että mitkä on mun voimavarat tällä hetkellä. Mistä mä saan sitä energiaa. Kaikista tärkein voimavara mulle on tietysti T, joka on loistavasti täydentänyt ne kohdat, joissa mulla loppuu jaksaminen. Toki arkipäivisin T ei ehdi paljoa apuihin, kun tekee kahta työtä, mutta edes iltaisin ja viikonloppuisin. Toinen tärkeä juttu mulle on naapurin äidin kanssa tehdyt vaunulenkit, joissa saan sitä elintärkeää vertaistukea ♥ Uuden ystävän löytyminen on muutenkin ollut ihan mahtava juttu! :)  Yleensäkin saan ystävien näkemisestä hurjasti virtaa, ootte ihan jokainen tosi tärkeitä mulle ♥ Niin ja onneksi nää vauvat nukkuu myös päikkäreitä, se on kas yks voimavara :P Silloin saa hetken hengähtää, ottaa vaikka kupin kahvia ja selata koomassa facebookkia :P Siis silloin, kun muksu nukkuu kauemmin kuin 15 minuuttia ;). Voimavara on tietysti myös anoppi.



Mä en oo kuitenkaan mikään "marttyyriäiti", joka on valmis unohtamaan itsensä ja omat harrastuksensa. En todellakaan. Kyllä tää elämä oliskin paljon helpompaa, jos kotiäiti tyytyis vaan siihen äidin rooliin eikä haluaiskaan olla nainen, vaimo tai ystävä. Joku supermutsi tietysti handlaa nää kaikki hommat, vaikka se muksu kainalossa ;)



Mulla ei oo tapana jäädä "tuleen makaamaan", vaan etsin aktiivisesti konsteja, joilla selätän ongelmat. Ja nytkin oon yrittänyt hoitaa väsymystäni monella tapaa ja kyllä niistä konsteista on ollut apuakin. Ja tiedostan sen, että tää vauvavuosi on aika lyhyt ajanjakso ja voi pojat, millaseksi se elämä sitten muuttuu kun imetys loppuu ja yöheräilyt vähenee. Sit pidetään pirskeet ;) Valoa on siis näkyvissä tunnelin päässä :)

Jaksamista teille kaikille, jotka elätte myös vauva-arjen pyörteissä ♥ Loppujen lopuksi, me taidetaan olla kaikki supermutseja, vaikka välillä väsyneitä sellaisia ;)

lauantai 17. lokakuuta 2015

Nosh- vaatekutsut

Meidän tupa oli tänään täynnä ihania naisia, pikkutyttöjä- ja poikia :) Meillä oli nimittäin Nosh-vaatekutsut :) Onneksi mulla oli sisko yökylässä, en ois yksinäni saanu kämppää ihmismäiseen kuosiin saatika leivottua :) Ja mummi teki taas taikojansa ja Eeti nukkui siellä hoidossa ollessaan reilun 3 tunnin päikkärit, mitä ei ikinä tapahdu kotona :D Onneksi nukkui, saatiin siskon kanssa sillä välin siivottua ja leivottua kaikki jutut mitä piti kutsuja edeltävänä päivänä tehdä :)

Kerittiin ennen kutsujen alkua ottamaan pari kuvaakin :)....





Nosh-kutsut piti Seinäjoelta tullut Annu Kangasluoma :) Vieraita en kuvannut tämän enempää (kuvastakin puuttuu puolet) kun en ehtinyt kyselemään lupia kuvien julkaisuun.


Tupa todellakin täynnä, kenkämäärästäkin huomaa :)...



Serkukset siinä sylikkäin :)







Eetille on tulossa tämä siilibody ja rakettihaalari, aivan ihania juttuja! ♥ Yhden toisenkin bodyn tilasin, mutta siitä oli vain kuvastossa mallikuva.



Muutaman muunkin ihanan jutun kuvasin, Noshilta löytyy kyllä kivoja juttuja :) Ja nää on vieläpä Suomessa suunniteltuja ja EU:ssa tehtyjä :)











Ja sit tietysti kutsujen tärkein puoli eli herkut :P



Tarjolla oli siis tuulihattuja, sipsejä, karkkia, keksiä, kinkkuhyrriä, mustaherukka-valkosuklaajuustokakkua ja puoloffeeta :)


Puoloffeen ohje löytyy täältä: http://www.kinuskikissa.fi/puoloffee-piiras/
Loistoherkku makeannälkäisille :) Meidänkin S-Markettiin oli näköjään ilmestynyt sitä valmiiksi keitettyä kondensoitua maitoa, niin säästyi siltä keittämisurakalta :) Oon tätä kakkua tehnyt ennenkin, mutta en nyt pitkään aikaan.



Tämä mustaherukka-valkosuklaajuustokakku taasen oli uus juttu mulle :) Saatiin Vantaan reissulla tätä kahvipöydässä ja pakkohan sitä oli päästä itekin tekemään, sen verran hyvää se oli! Tässä sen ohje: https://www.yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/reseptit/mustaherukka-valkosuklaakakku/011402


Kinkkuhyrrien ohje on täältä: http://www.myllynparas.fi/suomi/reseptit/suolaiset_leivonnaiset/pikkusuolaiset/kinkkuhyrrat/
Tosi helppo tehdä!



Vauhdikas, mutta iloinen iltapäivä oli meillä, mäkin ehdin keskittymään sitten illalla herkutteluun ja kyllä nyt napa paukkuu :D

Kivaa lauantai-illan jatkoa teille kaikille!:)

PS. Edelleen saa laittaa mielipiteitä allaolevaan turvaistuin-postaukseen, kivasti niitä on sinne jo kerääntynytkin!:)

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Turvaistuinpähkäilyjä

Eeti täyttää vajaan kuukauden päästä puolivuotta ja meidän on aika hankkia monenlaista tavaraa kasvavalle poitsulle. Pitää hommata esim. pinnasänky, syöttötuoli ja turvaistuin. Ainut mikä aiheuttaa suurta pään raapimista on toi turvaistuin. Eeti alkaa nyt jo olemaan nykyiseen turvakaukaloonsa liian suuri, hartioista alkaa nimittäin kinnaamaan. Varsinkin nyt, kun pitää laittaa jo paksumpaa vaatetta päälle. Meillä on siis Brio primo turvakaukalo tällä hetkellä käytössä, joka on ajanut asiansa erittäin hyvin, mutta on näköjään aika pieni tilavuudeltaan.



Eetillä on varmaan painoa jo lähelle 9 kiloa, joten on siis aika alkaa miettimään turvaistuimen hankintaa. Ja siihen tarvisin teidän apua! Pliis, kertokaa kokemuksianne erilaisista istuimista, niin hyviä kuin huonojakin kokemuksia!

Tässä vähän ajatuksia, mitä toivoisin meidän tulevasta istuimesta löytyvän:

  • Isofix-kiinnitys
  • Painoluokitus 36 kiloon asti
  • Mahdollisuus kiinnittää istuin selkä menosuuntaan, mutta myös toisinpäin
  • Olisi mahdollisimman tilava, jotta käyttöikä olisi pitkä
  • Ei haittaa, jos istuin vie suhteellisen paljon tilaa autosta, sillä etupenkille ei tarvitse jäädä paljoa tilaa, kun kumpikin vanhemmista on suhteellisen lyhyitä
  • Ei olisi markkinoiden kallein istuin :P
Siinä sitä tavoitetta, vielä kun nää kaikki ominaisuudet löytyis siitä yhdestä ja samasta istuimesta :D Niin ja onko kellään kokemusta niistä uusista palkki-istuimista?? Onko lapsi tykännyt istua sellaisessa? Turvallisuuskin tietysti mietityttää, kun niissä istutaan heti alusta pitäen nenä menosuuntaan.... Vaikka kovasti niitä kehutaankin turvallisiksi.

Joten laittakaahan kommenttiboksi laulamaan, oon kiitollinen kaikista mielipiteistä aiheeseen liittyen! :)

tiistai 13. lokakuuta 2015

Lomaviikon hypetystä :)

Ai että, me vietettiin viime viikolla niin mahtava lomaviikko ♥ Tuli tehtyä yhtä sun toista ja nautittua siitä, että T:kin oli mukana arjen touhuissa :) Yks juttu jäi kyllä lomalla tekemättä eli ne univelkojen poisnukkumiset :P En kerinnyt nukkumaan yhtenäkään aamuna pitkään (koska hups, T:lla oli joka aamulle asiakas salilla tai sitten oltiin reissun päällä) ja päikkäreitä kerkisin kerran YRITTÄMÄÄN, mutta en sitten tietystikään saanut nukuttua, kun mulla oli vaan puolituntia aikaa :D Mutta eipä se hirveästi haitannut, T oli muuten niin paljon apuna tässä arjessa, että se jo pelkästään sai olon rennoksi ja levänneeksi.



Lomaviikko aloitettiin viikon ainoalla (siis mun ainoalla) käynnilllä kuntosalille, kyllä vaan teki hyvää. E kylläkin oli vähän pahalla tuulella, joten meillä oli hyvin vauhdikkaat, mutta sitäkin tehokkaammat treenit :P Seuraavaksi me lähdettiin käymään mun vanhempien luona Kihniössä pitkästä aikaa, erityisen mukavaa oli nähdä kaikki mun sisarukset samaan aikaan + päästiin illalla kaksistaan T:n kanssa paljuun ja pihasaunaan :)

Koiratkin nautti Kihniössä olemisesta, kun löytyi monta karvakaveria ja sai päästää pihalla menemään vapaana :)




E:lle on alkanut maistumaan päikkärit jopa liikkumattomissa vaunuissa, kyllä nää syksyn viileät kelit on vaan hyvä juttu, kun saa pakata toista enemmän vaunuihin, siitä ne vauvat näköjään nauttii :)




Päikkäreiltä herätään yleensä hyväntuulisena :)




Käytiin myös kyläilemässä Seinäjoella E:n kummien luona, josta saatiin taas tavaroita E:lle, tällä kertaa leluja ja vaatteita :) Kiitos niistä ziljoonasti ♥ Mun serkkupojat oli taas oppineet uusia juttuja, pienemmän sanavarasto varsinkin oli karttunut hurjasti :) Niistä pojista E saa isompana vauhdikkaat kaverit :)

T pääsi edes kerran lomallansa pelaamaan frisbeegolffia ja mä sain sillä välin veljeni kylään (joka siis nykyään asuu myös Lapualla ja piipahtelee aina silloin tällöin kahvilla) ja joutui se mun kanssa lenkillekin ;)

Yhtenä iltapäivänä Lapuan mummi otti E:n hoitoon ja me saatiin pari tuntia sitä kuuluisaa parisuhdeaikaa :P Saatiin jopa syödä ja kahvitella rauhassa, aika harvinaista nykyään, ainakin mulle :) Ja oltiin me villejäkin, käytiin päiväsaunassa :D

Viikonlopuksi me pakattiinkin kimpsut ja kampsut ja suunnattiin auton nokka kohti Vantaata!:) Ensin yövyimme yhden yön Flamingo spassa ja toisen yön meidän ystäväpariskunnan luona, jotka ovat muuttaneet sinne täältä Lapualta tänä vuonna :)

Ajomatkat Vantaalle ja takaisin menivät hyvin, kunhan äiti hoiti viihdyttämisen ja piti huolen, että pikkumiehen ei tullut nälkä, niin matka sujui hyvin :)



Meidän hotellihuone oli aivan huikea Flamingossa! Tykkäsin paikasta niin paljon, että sinne on päästävä uudestaan! Yksi hotellihuoneen seinistä oli kokonaan ikkunaa ja 10. kerroksesta oli aika mahtavat näkymät ympäri Vantaata :)







Tää sänky... Aah, miten ihana se oli!!:D Taisin sanoa illan aikana ainakin kymmenen kertaa "mä niiiiiin tykkään tästä sängystä" :P Tyynyt ja peitot oli niin ihanan muhkeet ja sänky oli hyvin samaa luokkaa kovuusasteeltaan kun meidän omakin, joten uni maittoi äärimmäisen hyvin :)


Eetikin tais tykätä hotellihuoneesta :)



Meidän imetyskuva valtakunnallisen imetysviikon kunniaksi!:)







Illalla ikkunasta oli upeet näkymät, kuten allaolevasta kuvasta näkyy :P Ahhahhaa, vähän vielä pitää treenata tota yökuvaamista :P...


Oli niin helppoa liikkua vauvan kanssa tuolla, kun kaikki löytyi saman katon alta hotellin kanssa, oli runsas valikoima ruokapaikkoja ja vaatekauppoja ja kaikenlaista tekemistäkin olis viihdekeskuksen puolelta löytynyt + tietysti se Flamingon kylpylä, joka me jätettiin suosista tällä kertaa väliin, ettei ois tullut liian tiukka aikataulu. Käytiin sen sijaan shoppailemassa ja syömässä Jumbon puolella :). Aamulla nautittiin erittäin monipuolinen aamupala, ihan kaikkea mahdollista tuntui löytyvän, tykättiin myös siitä siis :)

Lauantaipäivä vietettiin jo ystäviemme kanssa, käytiin koko porukalla vielä hieman shoppailemassa ja illalla keskityttiin lasten kanssa touhuamiseen ja heidän kotonaan ruuanlaittoon ja juttelemiseen.


Eetillä riitti ihmeteltävää ja leikkikavereita :) Ja kyllä tää meidänkin poitsu viihty lattialla, kun oli niin paljon katseltavaa ympärillä eikä vaan pelkkä äiti, niinkuin yleensä ;)



Illalla kun saatiin lapset nukkumaan, herkuteltiin aikuisten kesken (vieläkin napa paukkuu :D) ja saunottiin monta tuntia ja hups, kello olikin kolme yöllä kun päästiin nukkumaan :P Tai me naiset oltas varmaan saunottu vielä kauemminkin, jos ei miehet ois alkanu valittaan väsymystä ;) Viiden tunnin yöunilla porukka oli silti yllättävän pirtsakoita aamulla :P Meillä oli niin kiva visiitti näiden ystävien luona, että kyllä tuli monesti ajateltua sitä, kuinka tärkeitä tällaset jutut on ♥ Tätä lisää :)

Illan pimeydessä kerkis ottamaan yhteiskuviakin :) ♥



Meillä oli mahtava lomaviikon lopetus :) Nyt jaksaa taas puurtaa tätä tavallista arkea ihan erilaisella energialla, kun on välillä saanut tehdä jotain normaalista poikkeavaa :) Ja se reissun aiheuttama univajekin tuli kuitattua ainaskin osittain, kun pääsin sunnuntai-iltana nukkumaan jo 20.30 ;) Vaikka yöllä piti taas herätä öpaut sata kertaa, niin ei kyllä tuntunut missään :)

Nyt tuli aika hypetyspostaus, mutta koittakaa kestää :D Mulla oli vaan NIIN huippu viikko ja reissu :) Kyllä mä kohta taas valitan tätä syksyn pimeyttä ja valvottuja öitä :P

Palaamisiin taas!:)

Instagram

© Nonna Koo. Made with love by The Dutch Lady Designs.