Joulurauhaa odotellessa

Siis ihan tosissaanko joulu on viikon päästä? Huhhuh, kun tää aika tuntuu nykyään rientävän ihan liian nopeaa. Onneksi oon jo edes suurimman osan lahjoista saanut hankittua, mutta vielä on silti rutkasti hommaa ja koti ei taida tänä jouluna kokea imuroimista suurempaa joulusiivoa :D. Vähän on joulumielikin kateissa, luulen että suurin syy siihen on kyllä tää jäätävä kiire mikä tuntuu päivittäin sekottavan aikatauluja. Nyt tuntuu elämässä olevan vähän turhan paljon liikkuvia osia ja on ihan täyden työn takana, että homma pysyy edes jotenkuten paketissa. Töissäkin riittää hommaa vielä ennen joulua ja vauvoja tuntuu syntyvän juuri nyt koko vuoden edestä :P. Onneksi äitiysneuvolassa työskentely on kuitenkin todella mukavaa työtä, muuten vois tihkasta vähän enemmänkin :P. Välipäivät lomailen Eetin kanssa, ettei pikkumiehen tarvitse olla hoidossa.

Tänään mulla oli kuitenkin kivaa ohjelmaa tiedossa, pääsin nimittäin vanhojen luokkakavereiden kanssa syömään ulos :). Sen kunniaksi otettiin pari kuvaakin kotona, kun kerrankin on "ihmisen näkönen" :P.

Huomenna alkaakin rv 27 ja vatsa on pumpsahtanut ihan kunnolla esiin :). Viime raskaudesta poiketen oon tuntenut harjoitussupistuksia jo useamman viikon, kuitenkin ne ovat olleet selkeästi kivuttomia, mutta epämukavia sellaisia. Töissä oon pärjännyt kyllä ihan hyvin, mutta kotona huomaa että on fyysisesti rankempaa kuin ensimmäistä odottaessa, mikä nyt on ihan loogistakin, kun on touhua enemmän.

Vauvalle en ole ehtinyt tekemään yhtäkään hankintaa, yritän tsempata sen asian suhteen kun näistä joulutohinoista on päästy yli. Ainakin niihin sisarusrattaisiin pitäisi nyt perehtyä ja tehdä vihdoinkin kelan hakemukset kuntoon :P Onneksi meiltä löytyy jo turvakaukaloa, sitteriä, vaatetta (ostin pienimmät vaatteet Eetin aikana pääasiassa neutraalin värisenä, niin sopii kummalle vaan, joten niitä ei tarvitse ihan tuhottomasti hankkia lisää). Odotusajan kuvauksista oon myös haaveillut keväälle, katsotaan raaskinko sitten oikeasti niihin laittaa rahaa.

Mutta hei, mites teidän muiden joulusuunnitelmat, onko kaikki jo valmiina vai jääkö täyshärdelli ens viikoksi? Ai mitkä ruuhkavuodet....

Nukkumisjärjestelyistä

Olen miettinyt kovasti tässä raskausaikana meidän tulevia nukkumisjärjestelyitä. Tällä hetkellä E siis nukkuu omassa sängyssään meidän makuuhuoneessa. Joka öinen rituaali on kylläkin se, että E kömpii meidän väliin jatkamaan uniaan aamuun asti. Ja siitä ei ole ollut mitään häiriötä kenenkään yöuniin, mutta vauvan syntyessä tilanne tietysti muuttuu ja meidän sängyssä alkaa olemaan ruuhkaa :D Vauva tulee nukkumaan luultavasti suurimman osan yöstä meidän sängyssä, sillä meikäläinen on sitä sorttia, joka nukahtaa yöllä välittömästi imetyksen alkaessa. Ei siis toivoakaan, että heräisin nostamaan vauvan takaisin omaan sänkyynsä. Enkä kyllä edes jaksaisi sellaista edes takas veivaamista.

E on välillä aika levoton nukkuja ja saattaa vaihtaa paikkaa sängyssä useampaan kertaan yön aikana ja tämä on aika mielenkiintoinen yhtälö, jos vauvakin on samassa sängyssä. Sen takia haluaisinkin kuulla teiltä muilta, miten olette näitä nukkumisasioita järjestelleet toisen lapsen syntyessä?

Jotenkin on vähän sellainen fiilis, että E ei ole vielä valmis siirtymään omaan huoneeseensa. Tai ainakin nyt tuntuu siltä. Ja jos siirtoa miettisi, se pitäisi toteuttaa nyt hyvissä ajoin ennen vauvan syntymää. Toinen vaihtoehto on tietysti se, että jatkamme kaikki samassa huoneessa nukkumista. Kohta pitää varmaan hankkia kolme metriä leveä sänky, että koko jengi mahdutaan samaan petiin :D
Laittakaa nyt ihmeessä teidän kokemuksianne tästä asiasta, olen enemmän kuin kiitollinen kaikista mielipiteistä :)

Iloisia uutisia ♥

Kuten instagramin (@nonnakoo) seuraajat jo tietävätkin, meille on tulossa perheenlisäystä ensi keväänä ♥ Tarkemmin sanottuna maaliskuun lopulla :) Raskaus on kovasti odotettu ja iloinen asia meille ♥ Tänään taisi alkaa rv 23. Nimenomaan "taisi", tässä raskaudessa en todellakaan meinaa pysyä kärryillä raskausviikkojen suhteen :P Kai jollain muullakin on samaa ongelmaa?:D Rakenneultrassa olemme jo käyneet ja siellä näyttäisi kaikki olevan niinkuin pitääkin ♥ Sukupuolen pidämme luultavasti loppuun asti vain meidän kahden välisenä tietona synnytykseen asti, kuten viime kerrallakin :)

Alkuraskaudessa mulla oli tosi kovaa väsymystä, iltaa kohti pahenevaa oloa ja jatkuvia migreenikohtauksia. Ne tekikin töissä käymisestä varsin mielenkiintoista. Nyt on onneksi "seesteinen keskiraskaus" meneillään eikä oikeastaan mitään isompia oloja ole ollut. Vauvan liikkeet olen tuntenut jo pitkään, aiemmin kuin ensimmäisessä raskaudessa, mikä on tietysti aika tavallistakin. Potkujen tunteminen on aina helpottava tunne ♥

Mutta nyt olisikin tosi kiva tietää, onko siellä lukijoissa muitakin kevätvauvan odottajia? :) Omassa ystäväpiirissä on muitakin odottajia, mutta vertaistukea ei voi koskaan saada liikaa :) Ig-tilejäkin voitte mulle ilmoitella, on kiva seurata muiden samassa elämäntilanteessa olevien arkea :)

Ja hei kertokaa nyt ihmeessä kaikki kokemukset sisarusrattaista!! Oon ihan kujalla niiden kanssa ja en oikein ole ehtinyt kunnolla perehtymäänkään koko aiheeseen... Bumbleriden sisarusrattaista olen kuullut jo positiivista palautetta ystäväpiiristä, mutta olisi kiva kuulla myös muistakin merkeistä :) Ja jos sulla on sellaiset vielä myynnissä, niin huikkaa nyt ihmeessä kommenttikenttään! :)

Katsotaan, jos saisin kirjoiteltua aktiivisemmin tämän aiheen tiimoilta, mutta parempi kun en lupaa mitään :D

Korvien putkitus ja kitarisaleikkaus

Reilu kuukausi takaperin kävimme Eetin kanssa päiväkirurgiassa korvien putkituksessa sekä kitarisaleikkauksessa. Oon halunnut tuosta toimenpiteesta kertoa täällä blogissakin, mutta nyt vasta sain aikaseksi istuttua koneelle kirjoittamaan. Toivottavasti tästä meidän kokemuksesta on jollekin samaan toimenpiteeseen menevälle hyötyä :)

Meidän piti siis saapua päiväkirurgian osastolle aamulla klo 9 ravinnotta ja mieluusti suurinpiirtein terveenä. Soittelin vielä edellisenä päivänä ja varmistin, että haittaako pieni nuha toimenpidettä. Ei kuulemma haitannut, mutta tarkkaan hoitaja kyseli muuten Eetin vointia. Aamulla ennen lähtöä annoin Eetille "aamupalaksi" hieman trippimehua ja sitten vain vaatteet päälle ja menoksi. Onneksi osastolla oli lapsiperheille oma odotustila, josta löytyi leluja joka lähtöön. Alkuun sairaanhoitaja haastatteli lyhyesti Eetin asioista ja sitten vielä leikkaava lääkärikin pistäytyi näytillä. Eeti huusi näissä tilanteissa kuin sireeni, joten lääkäri totesi, että E voi mennä takaisin leikkimään, ettei tarvi väkisin olla samassa huoneessa. Leikkaussalin sairaanhoitaja tuli hakemaan Eetiä jo 9.45, joten pitkään emme joutuneet odottamaan, vaikka muita pieniä potilaita oli jo ennen Eetiä ollut toimenpiteessä. Päivän kauhein hetki oli oikeastaan siinä, kun sh totesi, että me tästä Eetin kanssa jatketaan kaksin matkaa saliin. Minä siinä nikottelemaan, että enkö mä pääsekään mukaan kanyylin laittoon, olin siihen jo henkisesti varautunut! Mulle olisi ollut helpompaa, jos olisin saanut olla siinä hetkessä Eetin tukena ja turvana ja, kun nukutus olisi alkanut vaikuttamaan, olisin lähtenyt takaisin odotustilaan odottamaan. Sh ei tullut kuitenkaan asiassa yhtään vastaan, joten E lähti sitten kaksin hänen kanssaan saliin ja meikäläinen jäi itkua tuhertaen odottamaan T:n kanssa pienen potilaan palaamista heräämöön. Kaikista ikävintä oli, että samaan aikaan kun E lähti leikkaussaliin, toisesta salista tuli isä saattaen omaa lastaan heräämöön heräilemään omasta toimenpiteestään... Myöhemmin kuulin ystävältäni, että meille sattui sellainen anestesialääkäri, joka ei päästä vanhempia saliin :( Eli tämä oli siis lääkäristä johtuva asia.

Toimenpide kesti n. 45 minuuttia kaikkinensa ja sitten E tuotiin heräämöön ja meidät kutsuttiin paikalle. E alkoi juuri heräilemään nukutuksesta ja oli aivan sekaisin. Heittelehti sängyssä miten sattui ja silmistä näki, ettei toinen ollut vielä aivan tässä maailmassa. Myös kanyylikättä piti yrittää varoa, kun E sitäkin huitoi aika rajusti. Lopulta E piti nostaa syliin, koska meno alkoi näyttämään niin holtittomalta, jos hänestä ei pitänyt kunnolla kiinni. Eetiä itketti kovasti ja häntä piti kanniskella ympäri heräämöä toisen tuodessa tippatelinettä perässä. E sai tässä vaiheessa vielä lisää kipulääkettä. Lopulta T keksi avata puhelimesta Ryhmä Hau- jakson, jota E alkoi katsomaan ja rauhoittumaan. Hetken kuluttua E nukahti T:n syliin ja nukkui reilun puolituntia. Tässä kohdin ystäväni, joka on leikkaussalissa töissä, piipahti meitä omien töidensä lomassa katsomassa :). Kun E heräsi, hän alkoi olemaan jo oma itsensä. Kanyylin sai tässä vaiheessa ottaa pois kädestä. E söi hieman mehujäätä ja trippimehua ja vähän ajan päästä E jo oli leikkimässä leluilla ja juoksemassa pitkin heräämön käytävää :P.

Huomasin Eetin nukkuessa, että kanyylinlaittoa oli pitänyt yrittää 7 kertaa ennenkuin se oli saatu onnistuneesti laitettua. Tästä tuli tosi ikävä fiilis, varsinkin kun huomasin, että ensimmäiset 6 reikää oli toisessa kädessä ja vasta seitsemäs, ja onnistunut pisto toisessa kädessä. Itsekään en koskaan edes aikuisille yritä noin montaa kertaa pistämistä samaan käteen, vaan aina vaihdan jo aiemmin toiseen käteen tai ainakin ihan eri kohtaan kättä. Jotenkin se, että tiesi, että E joutui olemaan siinä tilanteessa yksin vieraiden ihmisten keskellä tuntui tosi pahalta. Huh, vieläkin tulee pala kurkkuun, kun mietin miten kamalaa sen on täytynyt olla. Kovasti olen miettinyt palautteen antamista, mutta ainakaan vielä en ole saanut aikaiseksi...


Tässä jo leikitään reippaana heräämisen jälkeen :)

Toimenpiteen jälkeen saimme kotihoito-ohjeita, kuten että suihkuttamista suoraan korvaan tulee varoa ja kylpylässä käydessä korvat pitää suojata tulpilla tai vastaavilla. Lääkäri kävi myös kertomassa, että poisti kitarisan kokonaan, koska se todellakin oli suuri ja sen näköinen, että se oli syytä poistaa. Parin tunnin päästä heräämisestä pääsimmekin jo lähtemään kotiin.

Kotona E söi normaalia ruokaa, mutta kunnolla jäähdytettynä. Ruoka maistui ihan hyvin, kenties särkylääkkeillä oli osuutta asiaan. Olin jo ottanut seuraavan päivän vapaata töistä, jotta E saisi olla yhden päivän kotona toipumassa. Periaatteeessa hoitoon olisi saanut mennä, jos vointi sen sallii, mutta mä otan tällasissa asioissa mielelläni varman päälle.

Kuukauden päästä putkien laitosta, piti ensimmäisen kerran käydä teekoossa kontrollissa, että putket ovat edelleen paikoillaan, ja olivathan ne. Tämän kerran jälkeen riittää n.4 kk:n välein kontrollointi. Jos putket tulisivat jo pian itsestään ulos, ne jouduttaisiin luultavasti laittamaan uudestaan paikoilleen. Joskus taas käy niin, että putket pysyvät paikoillaan vuodesta toiseen ja ne joudutaan sen vuoksi poistamaan kirurgisesti. Kovasti siis toivon, että putket tulisivat itsekseen pois esim. puolentoista vuoden päästä. E:n yöllinen kuorsaus on kyllä loppunut kokonaan kitarisojen poiston myötä ja vaikka E on ollut kuukauden räkätaudissa, ei tauti ole mennyt korviin asti. Eli jotain hyötyä on nyt jo havaittavissa. Saas nähdä mikä vaikutus tällä kaikella on myös puheenkehitykseen, joka on E:llä viivästynyt. Aika näyttää.

Toimenpidettä tiedossa

Kesä on lusittu ja syksy on täällä. Meillä riitti kesällä sopivasti mukavaa tekemistä ja niinä päivinä yleensä aurinkokin paistoi, vaikka muuten koleaakin keliä riitti. Mutta täytyy sanoa, että jos ei ois rahasta kiinni, niin meikäläinen ois ehdottomasti tilannut äkkilähdön lämpöseen, niin tärkeetä se lämpö kesällä on, ainakin mulle. Niin ja jos meidän elohiiri pystyis oleen ees suurinpiirtein paikoillaan jonku lennon ajan, ja jos ulkomailla vois E:kin syödä jotakin turvallisesti! Eli katotaan noita ulkomaanreissuja joskus reilusti myöhemmin :P Mutta toisaalta syksykin on kivaa aikaa, tykkään tästä vuodenajasta jotenkin pukeutumisen kannalta ainakin :). Silloin löytyy yleensä eniten kivaa päällepantavaa. Ootteko samaa mieltä?:) Ruska-aika on myös nättiä, mutta tästä tulevasta pitkästä, pimeästä kaudesta en voi sanoa nauttivani.

Meillä onkin tänä syksynä tulossa, itse asiassa jo parin viikon päästä E:n kanssa yks operaatio keskussairaalassa. Ollaan menossa korvien putkitukseen ja kitarisaleikkaukseen, jäiks. Vaikka kyseinen päivä jännittää jo etukäteen, on sitä jo kovasti odotettukin. Jos E:n korvatulehdukset jäis sille tielle... Meillä on korvatulehduksia ollut n.6/viimeisin vuosi ja putkitusten raja on 4, joten aikakin tehdä asialle jotain. Tää asia piti kyllä ihan itse tietää, kukaan ei tästä meitä infonnut yhdenkään korvatulehduksen aikana... Ja kitarisa leikataan samalla monestakin syystä, ehkä hankalimmat oireet Eetillä on kuorsaus ja öinen tukkoisuus. Toipuminen pitäis olla kummastakin operaatiosta nopeaa, joten en siitä niin murehdi. Mutta se tulee olemaan varsin mielenkiintoista, että
miten saan pysymään E:n aisoissa ravinnotta, varsinkin jos toimenpiteen aloitus venyy lounasaikaan asti. Huh, voin vaan kuvitella mikä hermoaminen siitä alkaa. Ja se myös mietityttää, että millainen show kanyylin laitto käteen tulee olemaan, kun mun ystävä, joka on leikkaussalissa töissä, arveli että kanyyli laitetaan ennen nukutusta, koska Eetillä on sen verran allergioita, että se arvioidaan luultavasti turvallisemmaksi niin päin. Että jep jep :D. Ja ystävä jo varoitteli, että heräämössä kannattaa varautua minkälaiseen käytökseen vaan, kun pikkumies herää.

Niin ja sitten tähän toimenpiteeseen liittyy sellainen pointti, että sinne pitää mennä täysin terveenä, ei saa olla edes yskää eikä nuhaa tietystikään. Ja mitenkähän se tulee koko syksynä onnistumaan, kun hoitokin alkaa sopivasti huomenna?:D Millään en haluaisi joutua siihen rumpaan, että toimenpidettä siirretään toistamiseen jonkun flunssan takia ja mä joudun uudestaan ja uudestaan järjestämään palkattomia vapaita, jos toimenpiteeseen päästäänkin. Hyvin mielenkiintoista siis :P

Nyt olis kauheen kiva kuulla kokemuksia muilta, joille on tehty jompi kumpi tai molemmat näistä toimenpiteistä :) Miten kaikki meni, tarviko aikaa siirtää kertaakaan?

Toukokuun kuulumisia

Mun bloggaustahti jatkuu hitaana, mutta täällä mä roikun mukana ku peräpukama :P Vaikka harvoin ehdin päivittelemään tänne, niin silti en ole ajatellut tästä luopua. Tää on se mun oma, kiva juttu :) Ruuhkavuodet on täällä todellakin päässeet alkamaan ja mua vähän kauhistuttaa, että millaseksi tää tahti tästä vaan kiihtyy vuosien mittaan, jos tää on vasta alkusoittoa...! Mutta jaksaa jaksaa :P..

Oon nauttinut ihan äärettömän paljon äitiysneuvolassa työskentelystä. Joka päivä tulee uusia asioita vastaan, mutta onneksi ylemmältä taholta on tullut kommenttia, että kukaan ei oletakaan mun osaavan kaikkea heti alussa ja kaikkea on lupa kysyä ja ihmetellä :). Onneksi perustyö sujuu jo, mutta syventävää asiaa löytyy just niin paljon, kuin itse haluaa etsiä ja selvitellä! Ja motivaatiota tähän kyllä on, vielä kun löytyis enemmän sitä aikaa tähänkin osa-alueeseen.

Työn vastapuolena on sitten tietysti se oma kotiarki. Oon ollu harmissani siitä, kuinka vähän ehdin E:n kanssa arkena olemaan ja kuinka kiireellä joudun tekemään kotityöt ja kaiken muun ylimääräisen. Ja mikä kaikki jää tekemättä ja kokematta, koska KIIRE. Meidän tukiverkko on juuri tällä hetkellä aika olematon ja sen vuoksi yhteinen aika T:n kanssa on ollut kortilla. Lisäksi meillä on sairastettu pian kolmatta viikkoa,ja mulla pukkas flunssan jälkeen vielä siitepölyallergiat hankaliksi. Katsotaan pitääkö kohta hakea jo astmalääkettäkin apuun, kun muista ei tunnu olevan riittävästi apua.

Kovasti mielen päällä on ollut se, mistä elementeistä hyvä arki koostuu ja millaisilla toimenpiteillä siihen voi itse vaikuttaa. Katsotaan millaiseksi tää arki alkaa muokkautumaan, koska jotain muutosta on tehtävä. Kesä kuitenkin tullaan menemään tällä samalla tahdilla, mutta syksyllä saattaa olla tulossa muutoksia meidän arkeen, mutta kerron siitä sitten enemmän, kun on jotain mitä voin varmaksi sanoa :).

Ja ai kauhee, kesä on täällä ihan just! Mitään suunnitelmia kesäksi ei ole vielä tehtynä, nyt sais tää ajan kuluminen mun puolesta VÄHÄN hidastua! Jotain kivaa olisi kesäksi keksittävä, alla oleva ajatus päällimmäisenä mielessä....

2-vuotissynttärit

Meidän Eeti täytti tänään 2 vuotta ♥ Ai kauhee, mihin tää aika oikein katoaa! Vauhti tuntuu koko ajan vain kiihtyvän... Meillä juhlittiin synttäreitä jo viikonloppuna ja meidän pieni koti oli väkeä täynnä ♥
Tein ensimmäistä kertaa myös synttärisankarille sopivan täytekakun, mikä oli ilmeisesti täysin turhaa, sillä Eeti yökkäili heti lusikallisen maistettuaan :D. Ei oo meidän poika oikein oppinut leivosten ja kakkujen perään, mutta sitä suuremmalla ruokahalulla katoaa viinirypäleet ja karpalot :P

Tein siis kakun gluteenittomana ja maidottomana. Täytteiksi laitoin banaania, maidotonta vaniljakastiketta ja vadelmahilloa. Täyte oli ihan hyvää, mutta tuo kaurapohjainen vispikerma oli kamalaa! :D Ikinä enää en sitä käytä mihinkään... Ja päälle persikoita ja viinirypäleitä. Koko kakku tehtiin siis siltä pohjalta mitä E voi syödä, vaihtoehtoja kun ei kauheasti vielä ole.  Mutta tulipa kokeiltua ensimmäistä kertaa elämässä gluteenittoman kakkupohjan tekoa :)

Täytekakun lisäksi tein pikkupizzoja, cocktailtikkuja, kinderjuustokakun ja suklaalla ja strösseleillä kuorrutettuja vaahtokarkkeja ja anoppi teki vielä voisilmäpullia :)

Kinderjuustokakku oli ihanan makeaa, ei kuitenkaan överimakeaa, vaikka itse täytteessä oli pari purkkia tuorejuustoa, pari levyä suklaata ja 5dl kermaa :D. Tällä ohjeella tein: http://www.coconutwhite.com/2016/03/paasiaisen-suklainen-herkku.html

Sopii mielestäni juhlaan kuin juhlaan, vaikka kinder-munat nyt enemmän liittyvätkin pääsiäiseen.

Eetillä oli ihan omat juhlajärjestelynsä juhlapäivän aamuna :P Tänä vuonna jäi kyllä peilikaapin ovet kiillottamatta, ikkunat ja matot pesemättä ja kaikki muutkin extrasiivot mitä tykkäisin ennen juhlia tehdä... Ei vaan millään enää repeä joka paikkaan, kun mäkin oon nyt täyspäiväisesti töissä. Ehkä sekin aika vielä joskus taas koittaa, esim. 15 vuoden päästä :P

Synttärisankarilla oli vähän kyseenalainen tyyli avata lahjoja :D. Onneksi tästä paketista kuoriutui potkumopo eikä mitään rikkuvaa :D

Mun serkkupojat ja Eeti innostuivat niin saippuakuplien puhaltamisesta :)

Tää alla oleva kuva on kyllä niin Eetiä :P. Tyyppi oli jo aikaa sitten synttäreillä kiskonut sukat pois jaloistaan ja kun näki, että T piipahti takapihalle viemään jotakin tavaroita, niin E kirmas välittömästi terassilta nurmikolle juoksemaan :P Vähänkö oli iloinen poika, vaikka tais olla maa ihan pikkusen kylmä :D

Oli kyllä kiva, että tänäkin vuonna saatiin viettää synttäreitä aurinkoisessa säässä :). Varsinkin kun lumen satamisen riski on viime aikoina ollut aika korkea.....

Synttäreiden jälkeen kerittiin vielä ulkoilemaan ja nauttimaan kivasta kelistä :)

Nii joo ja ehkä tääkin kuva kertoo aika paljon siitä, millanen vauhtihirmu E on :D. Meillä kyllä koirat pysyy aitauksen sisällä (jos ei kukaan -kröhöm T- unohda porttia auki :P) mutta E onkin sitten aivan oma lukunsa :P Auta armias sitä menoa, kun E:n kanssa aletaan treenaamaan potkupyörällä menoa :D. E sai sellaisen siis lahjaksi :)

Mutta täytyy sanoa, että aina näin synttärien aikaan palaa mieliin E:n syntymä ja se, kuinka paljon meidän elämä on sen jälkeen muuttunut ♥ E syntyi äitienpäivän aattoiltana ja vietinkin ensimmäistä äitienpäivää vierihoidon ja vastasyntyneiden tehon väliä veivaten. Muistan kuinka kaikki äidit saivat silloin täytekakkua kahvilla ja ruusun ja kortin :). Vaikka meidän synnytys ei mennytkään aivan putkeen, niin silti mieleen palautuu myös hyviä asioita noista ensimmäisistä päivistä.

Elämä on tässä ja nyt ♥

Äitiysneuvolan terkkari

Melkoisen pitkä aika on vierähtänyt viime postauksesta. Meikäläisen arki on ollut hyvin hektistä, työ on ollut iltavuoropainotteista ja kaikki vapaa-aika on kulunut joko perheen tai ystävien parissa. Siispä blogi on joutunut taas viimeiselle sijalle elämässä.  Pari viime kuukautta on ollut myös hyvin kuluttavaa aikaa, olen ollut aika väsynyt töiden ja lapsiperheen arjen yhdistämisestä. Ja vaikka olen lastensuojelun parissa viihtynyt, samalla omassa mielessä on entisestään kasvanut ajatus siitä, että pystyisin paljon paremmin näyttämään omaa osaamistani sairaanhoitajan tai terkkarin työtehtävissä. Vaikka nytkin työni on ollut terveydenhoitajan nimikkeellä, niin todellisuudessa työ on ollut pääasiassa perheohjaajan hommia. Näistä syistä johtuen ja monesta muustakin, kun näin äitiysneuvolassa olevan pitkän sijaisuuden tarjolla, oli mun aivan pakko laittaa hakemusta vetämään. Ja voitteko uskoa, mä sain sen paikan! :D Olin aivan äimän käkenä, kun sain jo työhaastattelun lopuksi kuulla, että minut he haluavat :D Se päivä jäi kyllä mun mieleen ikuisesti ♥

Meidän arki siis muuttui melkoisesti, mulla on nyt alkanut päivätyö ja olen siis joka ilta ja viikonloppu kotona ♥ Ihan parasta ♥ Samalla oon ihan järkyttävän innoissani siitä, että pääsin juuri äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolaan töihin, siellä mulla on vielä paljon opittavaa ja samalla pääsen näyttämään omat taitoni haastavassa työssä. Just nyt oon aika hemmetin onnellinen ♥ Ja älkää tutut murehtiko, en tullut töihin oman paikkakunnan neuvolaan :P

Mutta ettei nyt aivan henuuseks menis tää teksti, niin tottahan mulle tuli vuosisadan flunssa heti, kun jotenkin tästä uutispommista selvisin! Ja heti perään E sairastu, viime yönä ei ookaan pahemmin meillä nukuttu, tällä kertaa sai T jäädä vuorostaan hoitamaan sairasta lasta, kun mä oon ollut oppimassa kaikkea uutta työmaalla. Mut eikö se tästä! Ja pääsiäisenä saa sitte levätä :P Voin kertoo, etten oo sitte yhtä ainutta rairuohon siementä laittanu kasvamaan, mutta suklaamunia lupaan syödä enemmän ku kroppa kestää :P

Entisellä työmaalla oli aika vaikeaa saada kakistettua kurkusta ulos, että en tuukaan enää töihin. Vastaanotto oli kuitenkin täysin ymmärtäväistä eikä tainnut tulla täytenä yllätyksenäkään. Silti piti työkaverien ja perheiden kanssa tirautella itkuja pari päivää! Jestas, miten sitä kiintyy omiin työkavereihin ja varsinkin niihin "omiin perheisiin". Oli kyllä tunnerikkaat viimeiset päivät töissä ja samalla tein aika raskasta luopumistyötä koko työpaikasta ja työhteisöstä.

Sain eräältä perheeltä kukkia ja lapsen itsetekemän pupukortin, niisk ♥ Työkaverikin mua halusi muistaa ♥

Että semmosta uutispommia täältä, en oo vieläkään oikein hahmottanut sitä, että nyt mä oon sitten äitiysneuvolan terkkari :) Ja oikeestaan ekaa kertaa elämässäni, mä työskentelen pääasiassa iloisten ja terveiden ihmisten kanssa, ennen oon hoitanut vaan sairauden takia hoitoon joutuneita. Sairauksien hoitaminen on tietysti äärimmäisen palkitsevaa ja luontevaa työtä, kuten myös esim. saattohoito, joka myös kiinnostaa itseäni päivä päivältä enemmän. Mutta hei, onhan tääkin nyt hienoa työtä :)

Asiasta keppihevoseen, kattokaa mun pikkumiehen tukkaa ♥ Ei oo takatukkaa enää! T ja E kävivät kaksin parturissa, kun T oli tuossa pari viikkoa kotona viettämässä viimeisiä isyysvapaitaan :) Heti tuli niin ison pojan näköinen, ääk ♥ Ja meidän tuttimonsteri on saatu vihdoin vieroitettua tutista! Enää ei oo paluuta takaisin, kun kaikki tutit on heitetty roskiin :P

On tässä iloisia perhetapahtumiakin ollut, meistä tuli nimittäin eräälle suloiselle Joel-pojalle kummeja ♥ Meidän ensimmäinen yhteinen kummilapsi ja samalla mun ihan ensimmäinen sellainen ♥ Oon niin otettu tästä kunnianosoituksesta ja vähän mieli herkkänäkin ajattelen sitä, kuinka me saadaan olla tämän pienen pojan elämässä mukana ja tukena ♥ Ja mitä kaikkea kivaa me vielä yhdessä keksitään :)

On niin mukavaa, kun pääsin kertomaan tännekin kivoja uutisia, mutta mitäs teille muille kuuluu? :)

Arkiviikkohaaste

Ystäväni, joka kirjoittaa Cherrymarja-blogia, haastoi mut kertomaan arkiviikostani :). Mun alalla ei yleensä ole olemassa käsitettä "arkiviikko" eli perinteistä töissäkäyntiä maanantaista perjantaihin, mutta kirjoitan silti tuosta aikavälistä. Nyt kun viimeistelen tämän tekstin, on lauantai-ilta, oon ollut töissä 9-17, tullut sen jälkeen kotiin, syönyt pizzaa ja viettänyt aikaa E:n kanssa, kun T lähti miesten saunailtaan. Nyt vihdoin sain E:n nukkumaan ja otin lasin punkkua ja istahdin tähän koneelle :) Mutta aloitetaanpas nyt se haaste :)

Maanantai

Nukun yön huonosti ja heräilen jatkuvasti läpi yön. Herään myös E:n veivaamiseen omassa sängyssään ja lopulta 4 aikaan nousen sängystä ylös katsomaan miksi E:n uni on niin levotonta. Ja kappas, pissat tullut läpi. Myös T herää ja yhdessä vaihdamme sänkyyn petivaatteet ja E:lle kuivaa päälle. E ei onneksi herää koko toimenpiteen aikana.

Klo 6 E alkaa liikehtimään taas sängyssään, arvelen sen ennakoivan heräämistä, joten nostan E:n viereeni siinä toivossa, että E vielä jatkaisi uniaan. E kuitenkin herää 6.20 ja T nousee ylös ja minä saan vielä jatkaa unia.

8 Minäkin nousen sängystä ylös. Alan tekemään omia aamutouhuja: aamupalaa, pukemista, meikkaamista jne. Samalla jatkan E:n aamutoimia, katson hänelle päivävaatteita ja puen hänet.

9.15 T ulkoiluttaa pikaisesti koirat ja lähtee töihin.

9.35 Alan pakkaamaan E:n tavaroita kasaan, laitan omat eväät ja tavarat valmiiksi, puen E:lle ulkovaatteet ja lähdemme hoitoon klo 10. Tämän jälkeen kerkiän vielä käymään tankilla ja hakemassa täydennystä eväisiini ja lähden ajamaan työmaata kohti.

10.50 Saavun työpaikan pihaan.

19.30 Pääsen töistä. Kotimatkalla soittelen sovitusti yhden ystäväni kanssa.

20.05 Kotona. Ehdin vaihtamaan muutaman sanan T:n kanssa ja 20.15 T lähtee kauppaan ja minä menen E:n kanssa saunaan ja teen hänen kanssaan iltatoimet (rasvaus, yövaatteet, hampaiden harjaus, iltasatu, unilaulut).

21.15 Saan E:n nukahtamaan omaan sänkyynsä. Tämän jälkeen istahdan sohvalle somettamaan, tarkistamaan ja vastaamaan sähköposteihin, vilkaisen pikaisesti päivän Ilkkaa ja 21.50 alamme T:n kanssa katsomaan Banshee-sarjaa. Samalla syömme iltapalaa.

23 hammaspesut, koirien pissatukset ja vihdoin nukkumaan.


Tiistai 

Klo 5.10 Herätyskelloni soi. Herään poikkeuksellisesti kellon soimiseen, usein herään muutaman minuutin aikaisemmin. Aamu lähtee takkuisesti käyntiin. Syön aamupalan, vilkaisen posteja samalla ja tarkistan puhelimesta onko yön aikana tapahtunut maailmalla mitään erityistä. Meikkaan, puen ja pakkaan tavarat ja eväät töihin mukaan ja starttaan auton kohti työmaata 6.25.

7 Saavun työpaikalle.

15 Pääsen lähtemään töistä. Laulan kovaäänisesti kaikki hyvät biisit, joita radiosta tulee (teen tätä aina yksin ajaessa) ja olen iloinen siitä, että tämän hetken lempibiisinikin tulee radiosta, eli Zayn ja Taylor Swiftin I don't wanna live forever ♥ -> https://www.youtube.com/watch?v=7F37r50VUTQ . Olen E:n hoitopaikan pihassa 15.30. Menemme E:n kanssa kotiin, keitän itselleni kahvit ja sulatan E:lle pakastimesta ruokaa. Juttelen puhelimessa muutaman ystävän kanssa, jotka soittelevat minulle. Syötän E:n ja alan tekemään mulle ja T:lle ruokaa 16.45. Sillä välin, kun ruoka on uunissa, leikin E:n kanssa peiton alla, josta tämä tykkää :).

Perusmeininkiä :P...

17.30 T saapuu töistä ja syömme yhdessä. Juttelen ystäväni kanssa syyhypunkin hoidosta puhelimessa ja päivittelemme yhdessä näitä lapsiperheiden riesoja. Onneksi ystäväni perhe voi päästä vielä pälkähästä, vaikka tartuntavaaraa onkin väläytelty ilmoille.

18.30 T lähtee viemään koiria lenkille E:n kanssa ja sillä välin minä saan tehdä koneella työjuttuja, jotka pitäisi olla selvitettynä seuraavaan päivään mennessä.

19.15 Lenkkeilijät tulevat takaisin kotiin, T antaa E:lle iltapuuron ja sillä välin mä teen 130 kyykkyä ja 1,5 minuuttia lankutusta. Oon jumppahaasteissa monta päivää jäljessä, koska jumppia on jäänyt välistä sairastelun ja unohtelujen vuoksi. Oon silti päättänyt, että teen haasteet loppuun, vaikkakin omaan tahtiin.

19.35 Menen E:n kanssa pesulle ja T lähtee sillä välin salille. Pesujen jälkeen teen E:lle iltatoimet ja puen itsenikin. E nukahtaa yöunille 20.30. Sen jälkeen istahdan koneelle aloittamaan tätä haasteen kirjoitusta. T saapuu salilta ja alamme katsomaan sarjaa 21.15. Tällä kertaa katsomme Rillit huurussa- sarjaa.

22 Katson vielä E:lle seuraavan päivän vaatteet ja ulkojutut valmiiksi. Hammaspesut, koirien pissatukset ja vihdoin nukkumaan 22.30

Keskiviikko

Klo 5.10 Herätyskelloni soi. Teen tavalliset aamutoimet ja lähden töihin 6.25

Klo 7-15 Olen töissä. Kotimatkalla kuulen radiosta Haloo Helsingin Hulluuden Highway-biisin ja mietin, että tämän bändin keikalle olisi kiva joskus päästä. Ja miten huikea tuo biisi olisi livenä! Myöhemmin googlettelen, että bändi on tulossa Seinäjoelle Rytmikorjaamolle huhtikuussa. Hmm.... Käykää tekin fiilistelemässä, huippuhyvä biisi! https://www.youtube.com/watch?v=gH63tM0lZnM Mulle musiikki on tosi tärkeä asia ja saan siitä iloa ja energiaa arkeeni ♥

15.30 Haen E:n hoidosta. Hoidosta tulee palautetta, että E ei ole koko päivänä suostunut syömään mitään. Mietin ääneen hoitopaikan pihassa, että onkohan E tulossa kipeäksi. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät niin kohta meilla sairastetaan.... Kotiin päästyämme tarjoan E:lle päivällistä, jonka tämä syö hyvin. Onneksi, muuten olisin murehtinut vielä enemmän. Juttelen ystävän kanssa puhelimessa ja syön itsekin päivällistä. Yritän pysyä hereillä, nää aamuvuoron jälkeiset hetket on välillä tosi raskaita mulle. Samalla kuitenkin leikin E:n kanssa, joka on virtaa täynnä....

17.30 T tulee töistä kotiin.

18-18.30 Nukun pikkupäikkärit ja juon teetä ja syön pari keksiä ja yritän keräillä itseäni, että jaksan lähteä illalla leffaan :P

19.20 Alan tekemään lähtöä leffaan. Väsymyskin alkaa mennä ohitse. Tänään pääsemme ystävän kanssa vihdoin katsomaan odotetun Fifty Shades Darker- leffan! Ja ai, että se leffa oli ihanaa, kevyttä hömppää! :D Suosittelen lämpimästi ;)

21.45 Saavun kotiin. Käyn suihkussa ja juttelen T:n kanssa. Menemme nukkumaan klo 23.

Torstai

Klo 6.03 Vilkaisen kelloa. T herää 6.20. E herää 6.45 ja nousen hänen kanssaan. T lähtee 7 salille tekemään töitä. Teen E:lle ja itselleni aamupalaa. Sillä välin, kun E katsoo piirrettyjä, saan juoda kaksi kuppia kahvia kuumana. Autuas olo :P Tykkään näistä pitkistä ja hitaista aamuista, vaikka iltavuoropäivinä oonkin koko päivän sitten pois kotoa.

Klo 10 Vien E:n hoitoon.

Klo 10.20 Tulen takaisin kotiin. Laitan samantien musiikkia soimaan, tällä kertaa kuuntelen Fifty Shades Darkerin soundtrackia leffan innoittamana. Samalla siivoan; imuroin, pesen vessan, pesen ja viikkaan pyykkiä kaappiin ja kaikkea muuta arkista hommaa. Muistan tehdä kyykyt (tällä kertaa 140!) ja 1,5 min. lankkua. Käyn suihkussa, föönaan tukan, meikkaan ja puen. Tarkistan työsähköpostin, otan T.n tekemät eväät ♥ mukaan. Kerkiän aloittamaan kauppalistaa vähäsen, ennenkuin on pakko kiiruhtaa jo kohti työmaata.

12.25 Lähden ajamaan töihin. Autossa laitan ääniviestin muodossa T:lle lisää kauppalistaa iltaa varten.

13-21 olen töissä. Työpäivän aikana sovin erään ystäväni kanssa, että päivystän yön varalta, jos hän lähtee synnyttämään ja tarvitsee isommille lapsille lapsenvahtia. Kotimatkalla minulla on puhelintreffit ystävän kanssa. Nää treffit on sovittu jo reilu viikko aiemmin :D. Nauramme yhdessä millasta multitaskaamista tää arki välillä on :).

21.30 Pääsen kotiin. Käyn suihkussa, juttelen pitkään T:n kanssa, syömme iltapalaa ja katsomme jakson Modern Familyä.

23 E herää itkeskelemään. Hän on tulikuuma. E tuli sittenkin kipeäksi. Annamme hänelle särkylääkettä ja T vaihtaa vaipan joka aivan täynnä. E nukahtaa onneksi nopeasti uudestaan.

23.20 Vihdoin nukkumaan.

Perjantai

01 E herää itkeskelemään. Nostan hänet viereeni nukkumaan, mutta E pyörii ja veivaa vieressä eikä saa nukahdettua. T pakenee sohvalle nukkumaan. E nukahtaa lopulta 2 jälkeen, jolloin nostan hänet takaisin omaan sänkyyn ja haen T:n takaisin sänkyyn nukkumaan.

3.15 Puhelimeni soi. Ystäväni mies soittaa, että tarvisivat minua lapsenvahdiksi, synnytys on käynnissä. Puen vaatteet päälle, huikkaan T:lle että lähden, nappaan käsilaukun ja painun pihalle. Laitoin illalla varmuuden vuoksi T:n auton lämmitykseen, koska ennustelin tämän yön lähtöä ja muistin oman auton tankkini olevan tyhjä. Käynnistän T:n auton ja totean, että tämänkin tankki on tyhjä :P. Siispä suunnistan ensin tankkaamaan ja lähden sitten ystäväni kotia kohti 3.30. Onneksi minulla ei ole tulipalokiire ja saan ajella rauhassa. Olen ystäväni kotona 4 aikaan. Juttelen ystäväni kanssa hetkisen ja menen itse nukkumaan 4.30. Jään lasten kanssa kotiin, kun vanhemmat lähtevät synnytyssairaalaan.

7 herään lasten kanssa. Olo tuntuu flunssaiselta. Juttelemme lasten kanssa siitä, että jokohan tänään heille syntyy pikkusisarus :). Teemme aamutoimet ja aamupalat ja vien 8.20 lapset seuraavaan hoitopaikkaan. Lähden kotiin. Kotimatkalla soittelen ystävän kanssa, jolle olin edellisenä päivänä luvannut, että tänään soitan hänelle.

8.45 Pääsen kotiin. Syön kunnon aamupalan ja juon pari kuppia kahvia kun E katsoo kuumeisena piirrettyjä. Onneksi mulla on tänään vapaapäivä. T lähtee töihin 9.25. Vietämme E:n kanssa aamupäivän katsellen piirrettyjä sylikkäin. On todella poikkeuksellista, että E jaksaa istua pitkän aikaa sylissä paikoillaan. E:lla on edelleen kuumetta.

10.40 Tarjoan E:lle lounaan, jonka hän syö onneksi hyvin. E nukahtaa päiväunille mun syliin 11.35. Kannan hänet omaan sänkyyn ja menen itsekin hetken päästä nukkumaan. Viime yön seikkailut meinasi vähän väsyttää :)

14.15 Heräämme molemmat. Itselläkin on kurja olo, meinaa flunssa iskeä muhunkin. Katsomme lisää piirrettyjä ja teen E:lle välipalaksi smoothien, johon laitan kaurajogurttia. kauraleseitä, mustikoita, puolukoita ja kauramaitoa. E tykkää smoothieista ja nytkin juo melkein yhdellä hörppäyksellä koko lasillisen :P. Itse juon kahvia ja syön pari palaa tummaa suklaata. Iltapäivällä saan ystävältäni tiedon, että heille on syntynyt terve poikavauva ♥♥

17.30 T tulee kotiin ja tekee meille pizzaa. Illan aikana veljeni piipahtaa kylässä.

19.15 Annan E:lle iltapalaa sillä välin, kun T ulkoiluttaa koiria. Menen pesulle E:n kanssa ja T nukuttaa hänet. Riitelemme T:n kanssa jostakin, minkä aihetta en enää muista :P. Menen tavallista aikaisemmin nukkumaan eli jo klo 22. Yöllä E heräilee ja nostan hänet 3 aikaan meidän väliin nukkumaan. Saan töihin seuraavana aamuna T:lta viestiä, että E on nukkunut aamulla 8.30 asti, mitä tapahtuu ehkä noin kerran vuodessa :D. Eilisiltainen riita on jo kuitattu ja unohdettu ;)

Tää viikko oli hyvin perinteistä arkea meillä tällä hetkellä, sairasteluja myöden :P. Ainoastaan tää yöllinen lapsenvahtikeikka ja synnytyksen päivystäminen oli poikkeuksellista :) Oon todella iloinen ja otettu siitä, että muhun voi ystävät luottaa ja pystyvät mulle soittamaan vaikka yöaikaan :)

Bongasin netissä tällaisen julisteen, joka osuu ja uppoaa meikäläiseen todella! :) Niin meidän arkea! Ja meno tulee luultavasti vaan kiihtymään tulevina vuosina :P. Tekin saatte tulostettua sen täältä: http://www.tukeavanhemmille.fi/blogi/2017/2/21/ihana-ruuhkavuosijuliste-sinulle

Kaiken tän kiireen keskellä oon todella kiitollinen siitä, mitä ja ketä oon elämääni saanut ♥ En vaihtais päivääkään pois. Ruuhkavuosistakin voi todella nauttia :)

Nyt katsomaan T:n kanssa sarjaa, kun sekin palasi jo kotiin, ennenku mä oon tän hehtaaripostaukseni saanu valmiiksi :D. Mukavaa viikonlopun jatkoa teille! Onneksi mullakin on huominen päivä vapaa, joten saan vähän parannella tätä flunssaani :)

Jumppapumppihaasteita

Oon tässä töiden aloituksen myötä todennut, että meikäläisen alkaa olemaan aika hankalaa päästä kodin ulkopuolelle treenaamaan säännöllisesti, joten oon päättänyt panostaa kotijumppailuun sen verran kun jaksan ja ehdin. Hurahdinkin ihan täysillä näihin jumppahaasteisiin, joita on ainakin somessa mainostettu :). Nää sopii just mun arkeen, just nyt :). Siispä päätin ryhtyä 30 päivän lankkuhaasteeseen! Ja eihän se tietysti yksinään mulle riittänyt, niin otin mukaan vielä kyykkyhaasteen :D Tästä lankkuhaasteesta on ainakin olemassa facebook-ryhmä "30 päivän lankutushaaste" ja kyykkäyksestä en ole edes katsonut löytyiskö siitä ryhmää. No joka tapauksessa, huomenna aion aloittaa kummatkin jumpat ja sitten pari kertaa viikossa teen myös muutakin kotijumppaa. Katotaan lopetanko kaikki haasteet jo parin päivän jälkeen vai kuinka käy! :P

Aikooko joku muukin teistä alottaa näitä haasteita? :) Mä aion siis aloittaa nää molemmat huomenna eli 1.2 :). Pysyy paremmin kärryillä monesko päivä menossa, kun aloittaa kuun ensimmäisenä päivänä :).

Tässä siis tää lankkuhaaste, jonka mukaan mä aion tehä.

Ja tässä sitten se kyykkyhaaste. Mä tuun niin kuolemaan jo ekalla viikolla :DD

Nää iltavuoropäivät on niin mahtavia, kun mä ehdin ennen töihin lähtöä tekemään hetken omia juttujakin, kun oon jo vienyt Eetin hoitoon ennen päikkäri- ja lounasaikaa. Tänään oon iloinnu siitä, että siivosin kaikki lelut järjestykseen ja nyt nautin täällä siitä, että ne pysyykin hetken aloillaan :P. Ja miten riemullista on pestä pyykkiä kun ei tarvi laittaa lapsilukkoa päälle :D. Pienistä asioista se hyvä mieli välillä koostuu :P.

Alla kuvituskuva anopin tuomasta kukkakimpusta, jonka sain vakipaikan kunniaksi :) ♥

Mukavaa tiistaipäivää teille kaikille ja ilmotelkaa, jos meinaatte kans osallistua näihin haasteisiin! :)

Sillisalaattia

Viikko alkaa olemaan pulkassa ja voin kyllä rehellisesti sanoa, etten oo tehnyt mitään muuta koko viikolla kuin käynyt töissä ja ollut kotona :D. Eiku ai niin, kävin mä kerran kaupassa ja postissa :P. Ens viikolla alkaakin sitten todellinen arki, kun T palaa myöskin töihin ja hoitopäiviä alkaa olemaan reilusti enemmän. Vähän jännityksellä odotan, että millanen kaatopaikka meidän kodista tulee, kun kumpikin käy töissä ja jossain välissä pitäis ehtiä hoitaan koirat ja kaupaskin pitäs käydä :D. Eiköhän kaikki lopulta ala sujumaan, mutta tää alku voi olla melkoisen hektistä.

Iltavuoron jälkeen oon ollut vähän haikeissa fiiliksissä, kun E on aina jo nukkumassa silloin... Ja jos mulla on aamuvuoro seuraavana aamuna, voi olla ettei nähdä aamullakaan ollenkaan. Mutta mutta, elämä on valintoja täynnä ja eiköhän me näistä selviydytä. Mutta kyllä tää työelämään paluu on tuonut monenlaisia tilanteita tullessaan...! Jollekin toiselle nää on ehkä pikkujuttuja, mutta ei mulle eikä meidän perheelle. Mutta aiotaan selviytyä näistä! (Tähän se hauishymiö)

T ja E lähti isä-lapsiliikuntakerhoon, niin mulla on hetken hengähdystauko tässä ja ehdin keskellä päivääkin kirjoittelemaan. Tänä viikonloppuna on meinannu vähän tihkasta muuten tuon herkuttomuuden kanssa :P. Mun on pitäny syödä tummaa suklaata, että oon pysyny jotenki aisoissa :P. En ees tiä mitä mun eniten tekis mieli, mutta yleisesti jotain törkyä :D. Onneks huomenna alkaa taas työviikko, ni en kerkiä miettimään ees herkkujen syömistä :P. Jotain hyötyä töissä käymisestä ;).
Liikkumiset on ollu kyllä ihan retuperällä koko viikon, yhden kotijumpan oon viikon aikana tehny ja tänä iltana vielä toisen kerran. Meinaa tää uus arki viedä ainakin näin aluksi kaikki mehut. Toivon mukaan meno tasaantuu kevättä kohden. Keväästä tulikin mieleen, että yks aamu laulo linnut niin ilosesti, että aloin aivan fiilistelemään jo tulevaa kesää ♥♥ Ai että, pian on taas lämmintä ♥

(Koiratkin tietää, että kun touhutaapero ei oo kotona, niin silloin kuuluu levätä :P)

Kevättä kohden oon päättänyt, että vihdoinkin laitetaan toi meidän vierashuone Eetiä varten kuntoon. Se on nykyään vaan sellanen rytöläjä ja tavaroiden säilytyspaikka ja lipastoa ja kaappia on ihan liikaa! Onko teistä kukaan muuten vuokrannu sellasta ylimäärästä lämminvarastoa?? Katoin, että Seinäjoella olis ainakin Cityvarasto https://cityvarasto.fi/ mistä sais vuokrattua lisätilaa.. Se vois ratkasta meidän säilytysongelmat ainakin tilapäisesti (sitä isompaa asuntoa odotellessa..!).. Meinaan tulla ihan täihin näiden meidän tavararöykkiöiden kanssa... Ja kun suurin osa on ihan hyötytavaraa mitä en halua heittää roskiin siis.

Asiasta keppihevoseen sain nyt luettua sen Rauli Mäkelän Irti tulehduskierteestä-kirjan, josta aiemmin oon täällä maininnut ja täytyy kyllä sanoa, että se kirja todella osui ja uppos... Niin hyvää asiaa tulehdusten ja allergioiden hoidosta, että tää täytys jokasen allergioiden kanssa painivan lukea! (Niin ja tekis mieli vinkata tästä ihan allergiapolia myöden...) Itte oon joutunu ottaan selvää lähes tulkoon kaikesta allergioihin liittyen, niin mietin, että kuinka pihalla ihan "tavalliset ihmiset" on näiden allergioiden kanssa, joilla ei oo hoitoalan taustaa tai taitoa ottaa asioista itse selvää... Vinkkaan siis vielä, että lukekaa ihmeessä tää kirja! Alla niin hyvä taulukko siitä, miten allergioita tulis hoitaa. (kuva siis kyseisestä kirjasta, sopii varsinkin suolisto-oireisten allergioiden hoitoon)

Taas tästä tuli tämmönen sillisalaatti, mutta ainakin yhtä mun lukijaa se ei haittaa, joten mennään näillä! :D Mukavaa tulevaa viikkoa kaikille teille! :)

Uudenlainen arki

Tässä kaikessa hiljaisuudessa meidän arki on muuttunut tän tammikuun aikana ihan tyystin toisenlaiseksi. Nykyään meikäläiselläkin soi kello aamuisin ja eväsrasioita on saanut taas alkaa pakkaamaan laukkuun mukaan. Mä oon nimittäin päässyt töihin :). Mulle ilmoitettiin tammikuun alussa, että oon saanut töitä eräästä lastensuojelun yksiköstä, jonne olin hakenut ja käynyt haastattelussakin. Joten meikäläinen on tässä yrittänyt päästä taas työntekomoodiin! Oon tän yksikön ainoa terveydenhoitajavahvistus, muut on sosiaalipuolen ammattilaisia, joten opettelemista riittää. En oo nimittäin koskaan ollut lastensuojelun puolella töissä, vaikka kiinnostusta onkin ollut. Teen siis nykyään töitä perheiden parissa, aihealueena lastensuojelu voi olla henkisesti hyvinkin rankkaa, mutta siihen on jo hoitoalalla tietyllä tapaa tottunut. En kohtaa tällaisia asioita ensimmäistä kertaa. Ymmärrätte varmaan, että en voi työstäni tämän tarkemmin kertoa, mutta uudet haasteet odottavat, toden totta! Aika näyttää myös sen, kaipaanko sairaanhoidollisempaa sisältöä työhöni, vai viekö tämä työ mennessään :)

E saa siis jatkaa samassa hoitopaikassa, mutta hoitopäivät tulevat lisääntymään jatkossa. Olemme toistaiseksi saaneet kevyen aloituksen tähän arkeen, kun T on pitänyt säästössä olleita vanhoja lomapäiviään. Pojat onkin nauttineet yhteisistä vapaapäivistä tosi paljon, harvinaista herkkua täällä :). Mä vaan meinaan olla työpäivien jälkeen ihan piipussa, enää ei mennäkään aamuvuoron jälkeen päikkäreille...!! Jessus, mistä te muut työssäkäyvät äidit revitte energiaa lisää?:D Mulla on herkutkin nyt kieltolistalla, niin meinaan olla ihan lirissä :D

Mutta on tää ollut monella tapaa tosi ikimuistoinen vuodenaloitus, innolla jään odottamaan, mitä kaikkea kivaa vuonna 2017 tulee tapahtumaan :). Tän alla olevan kortin sain ystävältä, joka onnitteli työpaikastani :) Tää kuvastaa hyvin tän hetken fiiliksiä ♥ :)

Sellaisia kuulumisia tänne! :) Toivottavasti teillä muillakin on lähtenyt vuosi kivasti käyntiin ♥

Sitä sun tätä

Tää tammikuu on lähtenyt painonpudotuksen kannalta ihan kivasti käyntiin, kahden viikon herkuttomuuden kohdalla paino oli pudonnut 1,4 kiloa, jee :). Ihan tuoreinta puntarilukemaa en edes just nyt tiedä, kun oon tavannut käydä vaan kerran viikossa puntarilla. Ottaen huomioon, että oon syönyt tän kuun aikana yhden pienen kakkupalan ja kääretortun palan :P. Kaikissa tilanteissa ei vaan mitenkään jaksa nipottaa, mutta homma jatkuu taas herkuttomuuden puolella eikä hommaa ole tarkoitus lopettaa näiden "notkahdusten" takia. Mutta toi lukema on mun mielestä oikein sopiva, kun ottaa huomioon, että en oo siis tehnyt mitään muuta kuin luopunut herkuista ja syönyt muuten aivan tavallista kotiruokaa. Oon siis todella iloinen tästä :). Varsinkin kun tuossa vaiheessa oli aikaa kulunut vasta pari viikkoa. Liikkunut olen jonkun verran, säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta ruokavalio onkin tässä hommassa se kaikista tärkein juttu. Toki liikuntaakin on aina hyvä harrastaa. Sipsejä katselin tässä yks päivä kaipaavasti kaupassa, mutta pitää takoa itselleen, että herkkupäivä siintää edessäpäin, joten mistään en joudu kokonaan luopumaan :) Mutta miksi ihmeessä kauppoihin on nyt jo ilmestynyt laskiaispullia, kääk :D.

Väsyttänyt on kyllä ihan samaan malliin kuin syksylläkin. Aloin jo pohtimaan, että pitäisikö mun ottaa rautakuuri, jos siitä olisi apua. Ei siitä ainakaan haittaa olisi. Olis ihan kiva meinaan, että joskus ois jotain energiaakin?!

Sitten asiasta keppihevoseen, sain joululahjaksi tangle teezerin ja oon todennut, että se on ihan loistava keksintö pitkien hiusten harjaamiseen suihkun jälkeen! Mulla on tukka aika kuivaa laatua ja menee helposti takkuun märkänä, mutta eipä oo ollut enää takkuongelmia tän harjan kanssa. Että kiitos vaan ystävälleni T:lle, joka tän harjan mulle hankki :). Mutta jotenkin en  osaa käyttää sitä esim. kun nostan tukkaani korkealle ponnarille harjaa apuna käyttäen... Mutta siinä kohtaa taitaa olla käyttäjässä vika :P

Tässä alla olevassa kuvassa T yritti saada salilla mun "manaaja-ilmettä" tallennettua, onneksi pystyin pitämään naamani kurissa jotenkuten :D. Aina kun teen salilla jotain tosi raskasta liikettä mun naama menee semmoseen irvistykseen, että T on nimittänyt sen "manaajaksi" :P. Ihan perussalitouhua siis :P

Bongasin kaupasta yks päivä tämmösen Fastin pannukakkupussin ja olihan sitä maistettava. Maku oli toffee-banaani. T näitä mulle paistoi yks ilta, mutta oli kyllä liian makeita mun makuun. Vaikka terveellisempi vaihtoehto onkin, niin sais se silti maistua hyvältä. Ja toki tässä oli kaikennäkösiä epäterveellisiä ainesosia, kuten makeutusaineita ja lisäaineita, ettei tämmösiä kyllä joka päivä kannattaskaan vetää. Mutta tulipahan kokeiltua!

Lueskelin tällä viikolla Kaksplus-lehtiä ja silmiin osui artikkeli "Allergian rajoittamaa elämää". Osui ja upposi kyllä, vaikka jutussa kerrottu lapsi olikin jo vähän isompi. Saas nähdä, mikä meidän tulevaisuus on allergioiden suhteen, alkaako jo jossain kohtia Eetin allergiat hellittämään...

Mutta tällä välin oon iloinnut esim. tästä kasvirasvajuustosta, joka sopii Eetille! Eka juusto siis mitä E voi syödä :) Ja tää on niin neutraalinmakusta, että pystyn itekin tätä syömään :) Jee!

Nää smoothiet onkin E:n lemppareita. Harva smoothiesekotus sopii E:lle, mutta nää on todella jees :) Ja tietenkin näitä kaikkia pitää hakea aina Seinäjoelta asti, en oo nyt tilannut näitä meidän lähikauppaan, vois tietysti senkin ottaa asiakseen.

Ja allergioihin liittyen oon aloittanut lukemaan tätä todella silmiä avaavaa kirjaa. Suosittelen kyllä jokaiselle, jolla on vähänkään epäselvyyksiä allergiatouhujen ja niiden diagnosoinnin ja hoidon kanssa! Tai jos on ongelmia toistuvista infektioista. Eli tää kirja on Rauli Mäkelän "Irti tulehduskierteestä".

Tää oli vähän tämmönen sillisalaatti-postaus tällä kertaa, mutta toivottavasti ei haittaa :D Kivaa viikonloppua teille kaikille! :)